
Työnäkölasit ovat näyttöpäätetyötä tekevälle tarkoitetut silmälasit, ja työnantajan velvollisuus kustantaa ne perustuu Suomessa työturvallisuuslainsäädäntöön. Jos tavalliset lasisi eivät toimi tietokoneen ääressä tai niska jumittuu iltapäivisin, sinulla voi olla oikeus työnantajan maksamiin laseihin. Tästä artikkelista näet, milloin työnantajan pitää maksaa työnäkölasit, miten hankinta etenee ja mitkä linssiratkaisut toimivat oikeasti näyttötyössä.
Asia koskee etenkin yli 40-vuotiaita toimistotyöntekijöitä. Ikänäkö alkaa yleensä 40-45 vuoden iässä, ja silloin entiset lasit lakkaavat toimimasta näytön etäisyydellä.
Mihin työnantajan velvollisuus perustuu
Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan huolehtimaan siitä, ettei työ kuormita työntekijän terveyttä tarpeettomasti. Näyttöpäätetyötä koskeva valtioneuvoston asetus tarkentaa tätä: työnantajan on järjestettävä työntekijälle näön tutkimus ja tarvittaessa työhön sopivat silmälasit.
Ratkaiseva sana on tarvittaessa. Velvollisuus syntyy silloin, kun työntekijän tavalliset lasit tai lasittomuus eivät sovellu näyttöpäätetyöhön. Jos lähilaseilla tai yksitehoilla näkee näytön tarkasti ja hyvässä työasennossa, työnantajan ei tarvitse kustantaa erillisiä laseja.
Käytännössä tarpeen arvioi työterveyshuolto. Työterveyshoitaja tai -lääkäri tekee alustavan arvion, ja tämän jälkeen varsinainen näöntarkastus tehdään yleensä optikolla. Lisää tarkastuksen kulusta kerrotaan artikkelissa näöntarkastus työterveyshuollossa.
Yleinen myytti: työnantaja maksaa kaikki silmälasit
Moni olettaa, että työpaikalla saa ilmaiset silmälasit, kunhan käyttää tietokonetta. Näin ei ole. Työnantaja maksaa vain työhön tarvittavat lasit, eikä velvollisuus kata esimerkiksi ajolaseja, aurinkolaseja tai vapaa-ajan lasien designerkehyksiä.
Toinen väärinkäsitys koskee kustannuskattoa. Laki ei määrää euromäärää, joten monet työnantajat asettavat oman katon, tyypillisesti 150-400 €. Jos haluat kalliimman kehyksen tai lisäpinnoitteita, maksat erotuksen itse. Katto on hyväksyttävä, kunhan sillä saa työhön toimivat lasit.
Kelan rooli on rajallinen. Kela korvaa työnantajalle osan työterveyshuollon kustannuksista, mutta itse silmälaseja ei pääsääntöisesti korvata niiden osana. Lasien hinta jää siis työnantajan maksettavaksi.
Työnäkölasien hankinta askel askeleelta
Prosessi vaihtelee työpaikoittain, mutta tavallisesti se etenee näin:
1. Kerro esihenkilölle tai työterveyshuoltoon oireistasi: näön sumeneminen, silmien väsyminen tai niskan kipeytyminen näyttötyössä.
2. Työterveyshuolto arvioi tilanteen ja antaa tarvittaessa lähetteen tai maksusitoumuksen optikolle.
3. Optikko tekee näöntarkastuksen ja mittaa juuri sinun työetäisyytesi.
4. Valitset kehykset ja linssit työnantajan ohjeiden ja kustannuskaton rajoissa.
5. Optikkoliike laskuttaa työnantajaa sovitulla tavalla, ja maksat mahdollisen omavastuun.
Tarkista ennen optikolle menoa, onko työnantajalla sopimusliike. Monella yrityksellä on sopimus jonkin ketjun kanssa, esimerkiksi Specsaversin, Instrumentariumin tai Synsamin, ja muualta ostetut lasit eivät välttämättä tule korvatuiksi.
Mittaa työpiste ennen näöntarkastusta
Kokenut optikko kysyy ensimmäiseksi, kuinka kaukana näyttö on. Mittaa etäisyys silmistäsi näyttöön jo työpaikalla mittanauhalla. Tyypillinen etäisyys on 50-80 cm, mutta kahden näytön työpisteessä tai läppärillä se voi olla aivan muuta.
Kerro myös, katsotko paljon papereita, puhelinta tai asiakasta pöydän toisella puolella. Kirjanpitäjä, joka vaihtaa katsetta näytön ja paperituloste välillä, tarvitsee eri ratkaisun kuin ohjelmoija, joka katsoo vain kahta isoa näyttöä.
Tavallinen tilanne optikon vastaanotolla on viisikymppinen toimistotyöntekijä, joka käyttää multifokaaleja myös työssä. Näytön teksti erottuu vain linssin alaosan kautta, joten pää kallistuu taaksepäin koko päiväksi. Iltapäivällä niska on jumissa, eikä syy ole näkö vaan lasien geometria.
Mitkä linssit sopivat näyttöpäätetyöhön
Yksitehot näyttöetäisyydelle ovat yksinkertaisin ja edullisin vaihtoehto. Ne toimivat hyvin, jos työ on lähes pelkkää näyttöä. Hinta työlaseina on tavallisesti 150-300 € kehyksineen.
Toimistolasit eli lähimultifokaalit antavat terävän näön lukuetäisyydeltä (noin 35-40 cm) huoneen mittaan, yleensä 1-4 metriin. Ne sopivat työhön, jossa katse liikkuu näytön, paperien ja neuvottelupöydän välillä. Hinta on usein 300-600 €. Aiheesta tarkemmin artikkelissa toimistolasit eli lähimultifokaalit näyttötyöhön.
Tavalliset multifokaalit ovat kompromissi. Niiden näyttöalue on kapea ja jää linssin alaosaan, joten ne eivät yleensä ole hyvä valinta päätoimiseen näyttötyöhön. Ne voivat kuitenkin riittää, jos tietokonetta käytetään vain 1-2 tuntia päivässä.
Heijastuksenestopinnoite kannattaa ottaa aina, koska loisteputkien ja ikkunoiden heijastukset rasittavat näkemistä. Sinivalosuodatinta myydään usein työlaseihin, mutta sen hyöty silmien väsymiseen on tutkimuksissa jäänyt vähäiseksi. Lisätietoa tästä saat artikkelista silmälasit tietokonetyöhön ja sinisen valon suojaus.
Yleisimmät virheet työlasien hankinnassa
Etäisyyttä ei mitata. Optikko arvioi näyttöetäisyyden keskiarvon mukaan, ja lasit tarkentuvat 60 cm:iin, vaikka näyttö on 85 cm:n päässä. Tuloksena on lasit, joita ei käytetä.
Työlaseja käytetään kaikkeen. Toimistolaseilla ei voi ajaa autoa, sillä kaukonäkö on niissä tarkoituksella sumea. Lasit kuuluvat työpöydän ääreen.
Työpistettä ei korjata. Liian korkealla oleva näyttö tai ikkunan heijastus ei korjaudu laseilla. Näytön yläreunan pitää olla silmien tasolla tai hieman alempana, ja ergonomian tarkistaa tarvittaessa työfysioterapeutti.
Milloin optikko ei riitä
Optikko on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka laillistuksen voi tarkistaa Valviran rekisteristä. Hän korjaa taittovirheitä, mutta ei diagnosoi eikä hoida silmäsairauksia.
Jos sinulla on silmäkipua, äkillinen näön heikkeneminen, välähdyksiä, näkökentässä puuttuvia alueita tai kahtena näkemistä, älä odota työnäkölasien hankintaa. Hakeudu silmälääkärille tai päivystykseen heti. Silmien kuivuminen on tavallista talvella kuivassa sisäilmassa ja voi selittää väsymystä, mutta pitkittyneet oireet kuuluvat lääkärin arvioitaviksi.
UKK
Kenen omaisuutta työnantajan maksamat työnäkölasit ovat?
Työnantaja päättää tästä itse. Usein lasit jäävät työntekijälle, mutta osa työnantajista edellyttää palautusta työsuhteen päättyessä, jos lasit on hankittu lähiaikoina. Tarkista käytäntö henkilöstöohjeista.
Kuinka usein työnantaja maksaa uudet työlasit?
Uudet lasit kustannetaan, kun näkö on muuttunut niin, että vanhat eivät enää sovellu työhön. Ikänäön edetessä voimakkuus muuttuu yleensä 2-3 vuoden välein, joten väli on usein sama.
Voinko käyttää piilolinssejä työnäkölasien sijaan?
Voit, mutta työnantajalla ei ole velvollisuutta kustantaa piilolinssejä, jos lasit ratkaisevat näyttötyön tarpeen. Kuivassa sisäilmassa piilolinssit voivat lisäksi pahentaa silmien väsymistä.
Yhteenveto: hae työlasit ennen kuin niska jumittuu
Työnantajan pitää kustantaa työnäkölasit, kun tavalliset lasisi eivät sovellu näyttöpäätetyöhön. Aloita työterveyshuollosta, selvitä sopimusliike ja kustannuskatto, ja vie optikolle mitattu näyttöetäisyys.
Päätoimiseen näyttötyöhön yksitehot tai toimistolasit toimivat lähes aina paremmin kuin tavalliset multifokaalit. Ennen kalliita lisäpinnoitteita kannattaa kysyä, mitä hyötyä niistä on juuri sinun työssäsi.