Työntekijä istuu kahdeksan tuntia päivässä näyttöpäätteen ääressä, ja jos silmälasit eivät ole kunnossa siihen työhön, seurauksena on päänsärkyä, niskajumia ja sumeaa näköä työpäivän loppupuolella. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä työturvallisuuslaki edellyttää työnantajalta näyttöpäätetyön silmälasien osalta, miten työnäkölasit eroavat tavallisista silmälaseista, ja mitä eri ammateissa – toimistotyössä, teollisuudessa, terveydenhuollossa – kannattaa ottaa huomioon.
Työnantajan velvollisuus kustantaa työnäkölasit
Työturvallisuuslaki ja siihen liittyvä valtioneuvoston päätös näyttöpäätetyöstä velvoittavat työnantajan järjestämään näöntarkastuksen ja tarvittaessa kustantamaan erityiset näyttöpäätelasit, jos työntekijä tekee säännöllisesti ja huomattavan osan työajastaan näyttöpäätetyötä. Tämä ei tarkoita, että työnantaja maksaisi minkä tahansa silmälasit – kyse on nimenomaan työhön tarkoitetuista, työnäköetäisyydelle (yleensä 50–70 cm) optimoiduista laseista.
Käytännössä prosessi lähtee liikkeelle työterveyshuollon lähetteestä optikolle tai silmälääkärille. Optikko tekee näöntarkastuksen ja määrittää, tarvitaanko erillisiä työnäkölaseja tavallisen arkikäytön silmälasien lisäksi. Moni luulee, että kaikki silmälasit korvataan automaattisesti heti kun töissä istuu tietokoneen ääressä – tämä on yleinen väärinkäsitys. Korvausvelvollisuus koskee vain tilannetta, jossa tavalliset silmälasit eivät riitä näyttöpäätetyöhön ja työterveyslääkäri tai optikko toteaa erityislasien tarpeen.
Milloin tavalliset silmälasit eivät riitä näyttöpäätetyöhön
Moniteholaseissa – progressiivisissa tai bifokaaleissa lasit – lähikatselualue on suunniteltu lukuetäisyydelle, noin 30–40 cm päähän. Tietokoneen näyttö taas on yleensä 50–70 cm päässä, mikä pakottaa käyttäjän kallistamaan päätä tai kaulaa löytääkseen oikean fokusalueen linssistä. Pitkässä päivässä tästä seuraa niska- ja hartiaoireita, jotka moni yhdistää huonoon työtuoliin, vaikka syy onkin vääränlaisessa linssigeometriassa.
Työnäkölasit on suunniteltu juuri tälle välietäisyydelle, ja niissä näkökenttä on leveämpi keskietäisyydellä kuin tavallisessa moniteholasissa. Yksitehoisillakin silmälaseilla varustettu työntekijä voi hyötyä erillisistä työlaseista, jos arkilasien voimakkuus on säädetty kauko- tai lähinäköä varten eikä juuri näyttöetäisyydelle. Ero huomataan usein vasta, kun optikko mittaa näön nimenomaan kyseiselle etäisyydelle – ei silmätaulun kaukotestillä.
Ammattikohtaiset vaatimukset – toimisto, teollisuus, terveydenhuolto
Toimistotyössä ratkaisevaa on näyttöetäisyys ja usein myös sinisen valon suojaus, jota moni pyytää linsseihin – vaikka tieteellinen näyttö sen hyödyistä väsymyksen vähentäjänä on ristiriitaista. Sen sijaan hyvä heijastuksenestopinnoite vähentää todistetusti näytön ja valaistuksen häikäisyä ja on toimistotyöntekijälle usein hyödyllisempi valinta kuin sinisen valon suodatin yksinään.
Teollisuudessa ja rakennustyömailla silmälasien pitää täyttää myös suojausvaatimukset. Tavallinen asetaattikehys ei kestä iskuja tai roiskeita, joten linssimateriaaliksi valitaan usein polykarbonaatti sen iskunkestävyyden vuoksi – aihetta on käsitelty tarkemmin silmälasilinssien materiaaleja käsittelevässä artikkelissa. Työnantajan on tällöin varmistettava, että lasit täyttävät standardin EN 166 mukaiset suojavaatimukset, eivät pelkkää näöntarkastuksen tulosta.
Terveydenhuollossa ja laboratoriotyössä taas korostuu hygieenisyys ja kevyt kehys, koska lasit ovat päivittäin kasvomaskin kanssa käytössä. Kennoton eli rimless-kehys on tässä usein epäkäytännöllinen, koska se ei kestä toistuvaa käsittelyä yhtä hyvin kuin metalli- tai asetaattikehys.
Näin haet työnäkölasien korvausta – vaihe vaiheelta
Ensimmäinen askel on yhteydenotto omaan työterveyshuoltoon, ei suoraan optikkoliikkeeseen. Työterveyslääkäri tai -hoitaja arvioi näyttöpäätetyön määrän ja kirjoittaa tarvittaessa lähetteen näöntarkastukseen.
Optikon vastaanotolla tehdään normaali näöntarkastus, jossa mitataan erikseen näkö työskentelyetäisyydelle. Optikko kirjoittaa lausunnon, jossa todetaan, tarvitaanko erillisiä työnäkölaseja ja millainen voimakkuus niihin tulee – tätä voimakkuutta ei kannata pyytää etukäteen ilman tarkastusta, sillä se määräytyy aina yksilöllisesti.
Työnantaja käsittelee lausunnon ja sopii korvauskäytännöstä – yleensä on olemassa kattoraja, esimerkiksi 150–250 euroa, jonka työnantaja maksaa kehyksestä ja linsseistä. Yleisin virhe tässä vaiheessa on se, että työntekijä valitsee kehyksen ennen kuin korvauskatto on selvillä, jolloin omavastuu voi yllättää. Toinen yleinen virhe on unohtaa, että korvaus koskee yleensä vain työnäkölaseja – ei aurinkolaseja tai kakkosparia arkikäyttöön.
Mitä työnäkölasien hinta ja laatu vaativat
Perustason kehys ja yksiteholinssit työnäkölaseihin maksavat yleensä 80–150 euroa optikkoliikkeestä riippuen. Jos tarvitaan progressiivinen työnäkölinssi kahdelle eri etäisyydelle, hinta nousee helposti 250–400 euroon, varsinkin jos linssiin lisätään heijastuksenestopinnoite ja kovapinnoite naarmuuntumista vastaan.
Designer-kehykset, esimerkiksi Ray-Banin tai Gucci-mallistot optikkoliikkeiden valikoimissa, nostavat hintaa 200–400 eurolla lisää, eikä työnantajan korvaus yleensä kata tätä erotusta. Moni valitsee siksi työlaseihin neutraalimman, keskihintaisen kehyksen ja säästää designer-valinnan arkilaseihin.
Yleisimmät virheet työnäkölasien hankinnassa
Yleisin virhe on hankkia työnäkölasit ilman erillistä mittausta ja luottaa siihen, että vanhat arkilasit riittävät – tämä johtaa usein niska- ja silkokipuihin, jotka ilmenevät vasta viikkojen käytön jälkeen. Toinen virhe on valita liian voimakas lähilisä progressiiviseen linssiin, jolloin näyttö näkyy terävästi mutta lähempänä olevat paperit tai näppäimistö jäävät epätarkoiksi.
Kolmas sudenkuoppa on unohtaa mainita optikolle, onko käytössä yksi vai useampi näyttö ja missä etäisyydellä ne ovat – kahden näytön asetuksessa toinen etäisyys voi poiketa merkittävästi toisesta, ja tämä vaikuttaa suoraan linssin suunnitteluun.
UKQ työnäkölaseista
Onko työnantaja aina velvollinen maksamaan työnäkölasit?
Ei aina. Velvollisuus syntyy vasta, kun työterveyshuolto tai optikko toteaa, että tavalliset silmälasit eivät riitä näyttöpäätetyöhön ja työ on säännöllistä, huomattavan osan työajasta kestävää näyttöpäätetyötä.
Voiko työnäkölaseja käyttää myös kotona tai vapaa-ajalla?
Kyllä, mutta ne on suunniteltu nimenomaan välietäisyydelle, joten ne eivät korvaa kauko- tai lukulaseja. Autolla ajoon tai television katseluun ne eivät sovellu yhtä hyvin kuin tavalliset arkilasit.
Riittääkö optikon lausunto, vai tarvitaanko silmälääkärin arvio?
Optikon näöntarkastus ja lausunto riittävät useimmissa tapauksissa. Jos näössä ilmenee särkyä, äkillisiä muutoksia tai muita oireita, jotka viittaavat silmäsairauteen, kannattaa kääntyä silmälääkärin puoleen ennen työnäkölasien hankintaa.
Yhteenveto
Työnäkölasit eivät ole ylellisyys vaan usein aidosti tarpeellinen työväline, kun näyttöpäätetyötä kertyy tunteja päivässä. Kannattaa käydä prosessi läpi järjestyksessä: ensin yhteys työterveyshuoltoon, sitten sopivan optikon valinta tarkkaa näöntarkastusta varten, ja vasta sen jälkeen kehyksen ja linssien valinta korvauskaton puitteissa. Kun mittaus tehdään huolella juuri työskentely-etäisyydelle, vältytään sekä turhilta kuluilta että viikkojen päänsäryltä, joka johtuu vääränlaisesta linssistä.