Optikon ja silmälääkärin ero mietityttää monia, kun näkö alkaa reistailla tai silmissä tuntuu jotain outoa – kumman puoleen pitäisi kääntyä? Vastaus riippuu siitä, onko kyse taittovirheestä vai silmän terveydestä, ja tämä ero kannattaa ymmärtää jo ennen ajanvarausta.
Suomessa molemmat ammattilaiset osallistuvat näönhuoltoon, mutta heidän koulutuksensa, toimivaltansa ja tehtävänsä poikkeavat toisistaan merkittävästi. Sekaannus on yleistä, koska molemmat tekevät näöntarkastuksia ja molemmilta voi saada silmälasireseptin. Erot tulevat esiin vasta silloin, kun kyse on muusta kuin tavallisesta taittovirheestä.
Optikko on näönhuollon asiantuntija, ei silmäsairauksien hoitaja
Optikko on sosiaali- ja terveysalan nimikesuojattu ammattihenkilö, joka on suorittanut optometrian koulutuksen ja on merkitty Valviran ylläpitämään terveydenhuollon ammattihenkilörekisteriin. Optikko tekee näöntarkastuksia, mittaa taittovirheet ja määrittää silmälasien tai piilolinssien voimakkuudet.
Optikon toimivaltaan kuuluu myös silmälasien ja piilolinssien sovitus sekä ohjaus oikean linssityypin – esimerkiksi yksiteho-, kaksiteho- tai moniteholinssien – valinnassa. Optikon näöntarkastus on tyypillisesti nopea ja helposti saatavilla oleva tapa selvittää, tarvitseeko näkö korjausta.
Optikko ei kuitenkaan diagnosoi eikä hoida silmäsairauksia. Jos näöntarkastuksessa herää epäily esimerkiksi silmänpohjan rappeumasta, glaukoomasta tai kaihista, hyvä optikko ohjaa asiakkaan eteenpäin silmälääkärille. Tämä on olennainen osa ammattitaitoista työtä, ei merkki siitä, että optikko ei osaisi auttaa.
Silmälääkäri eli oftalmologi hoitaa silmäsairaudet
Silmälääkäri on lääketieteen erikoislääkäri, joka on suorittanut lääketieteen perustutkinnon ja sen jälkeen silmätautien erikoistumiskoulutuksen. Silmälääkäri voi diagnosoida ja hoitaa silmäsairauksia, määrätä lääkkeitä, tehdä silmäleikkauksia ja arvioida esimerkiksi diabeteksen tai verenpainetaudin vaikutuksia silmänpohjaan.
Silmälääkärille kuuluu myös kaikki äkilliset ja vakavat oireet: silmäkipu, äkillinen näön hämärtyminen tai menetys, salamavalot ja kelluvat samentumat näkökentässä, näkökentän puutokset tai värinäön häiriöt. Näissä tilanteissa ei kannata jäädä odottamaan optikon aikaa, vaan hakeutua suoraan silmälääkärille tai päivystykseen.
Käytännössä moni potilas päätyy silmälääkärille juuri optikon lähetteellä. Tyypillinen esimerkki on tilanne, jossa keski-ikäinen asiakas tulee optikolle hakemaan uusia lukulaseja, mutta silmänpohjan valokuvauksessa näkyy jotain, mikä ei kuulu normaaliin ikääntymiseen. Tällöin optikko ei ala arvailla diagnoosia, vaan ohjaa asiakkaan jatkotutkimuksiin.
Koulutus ja valvonta lyhyesti
Optikon tutkinto on sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, ja ammatinharjoittamisoikeuden myöntää Valvira. Alan etujärjestönä toimii Suomen Optometrian Liitto, joka valvoo optikoiden ammattitaidon kehittymistä ja alan eettisiä ohjeita.
Silmälääkäri puolestaan on suorittanut noin 12 vuoden koulutuspolun: lääketieteen lisensiaatin tutkinnon ja sen jälkeen usean vuoden erikoistumiskoulutuksen silmätauteihin. Molemmat ammattiryhmät ovat siis säänneltyjä ja valvottuja, mutta koulutuksen laajuus ja toimivalta eroavat huomattavasti.
Jos on epävarmuutta siitä, onko tietty optikko laillistettu, tiedon voi tarkistaa Valviran ammattihenkilörekisteristä. Tämä on hyödyllinen tapa varmistaa palveluntarjoajan pätevyys erityisesti silloin, kun harkitsee optikon valintaa uudella paikkakunnalla tai uudessa liikkeessä.
Milloin optikko riittää ja milloin tarvitaan silmälääkäriä
Optikko on oikea valinta silloin, kun kyse on tavallisesta näön heikkenemisestä: lukulasien tarpeesta, silmälasien voimakkuuden päivityksestä, piilolinssien sovituksesta tai lasten näön seurannasta. Myös uusien aurinkolasien tai urheilulasien hankinta onnistuu optikolla ilman lääkärin lähetettä.
Silmälääkärille kannattaa hakeutua, jos näössä on äkillisiä muutoksia, silmä on kipeä tai punoittava ilman selvää syytä, tai jos suvussa on silmäsairauksia kuten glaukoomaa. Myös diabeetikoiden säännöllinen silmänpohjan seuranta kuuluu terveydenhuollon piiriin, ei pelkästään optikon näöntarkastuksiin.
Aikuisille suositellaan yleisesti näöntarkastusta optikolla muutaman vuoden välein, ellei näössä ole muutoksia tai riskitekijöitä – tarkemmat suositellut näönvalvonnan välit aikuisille vaihtelevat iän ja terveydentilan mukaan.
Yleinen myytti: optikko vain myy laseja
Yleinen väärinkäsitys on, että optikon vastaanotolla käydään vain ostamassa kehyksiä ja tarkastus on pelkkä muodollisuus myynnin tueksi. Todellisuudessa optikon näöntarkastus on kliininen tutkimus, jossa mitataan taittovirheiden lisäksi muun muassa silmien yhteistoimintaa ja usein myös silmänpohjan kuntoa kuvantamalla.
Tämä tutkimus tuottaa arvokasta tietoa, vaikka asiakas ei lopulta ostaisikaan mitään kyseisestä liikkeestä. Juuri tämän tutkimuksen perusteella optikko pystyy erottamaan tavallisen ikänäön silmälääkärin apua vaativasta oireesta.
UKK
Voiko optikko kirjoittaa lähetteen silmälääkärille?
Optikko ei kirjoita virallista lääkärin lähetettä, mutta voi suositella ja ohjata asiakkaan hakeutumaan silmälääkärin tutkimuksiin, jos näöntarkastuksessa herää epäily silmäsairaudesta. Julkisen terveydenhuollon jonoissa oma terveyskeskus tai työterveys usein tarvitaan varsinaista lähetettä varten.
Korvaako Kela silmälasit tai silmälääkärikäynnin?
Kela korvaa silmälääkärikäyntejä osana sairausvakuutusta, mutta silmälasien kustannuksia se korvaa vain rajatuissa tilanteissa, kuten työnantajan kustantamissa työnäkölaseissa näyttöpäätetyössä tai tietyin ehdoin koululaisten ja opiskelijoiden laseissa.
Voiko saman käynnin aikana hoitaa sekä näöntarkastuksen että silmäsairauden epäilyn?
Optikon vastaanotolla voidaan tehdä perusteellinen näöntarkastus ja arvioida silmien yleistä terveyttä esimerkiksi silmänpohjakuvauksen avulla, mutta jos herää epäily sairaudesta, varsinainen diagnoosi ja hoito vaativat aina erillisen käynnin silmälääkärillä.
Yhteenveto
Optikko ja silmälääkäri täydentävät toisiaan, eivät kilpaile keskenään. Optikko on ensisijainen ja nopeasti tavoitettava asiantuntija tavallisissa näön heikkenemisen tilanteissa, kun taas silmälääkäri tarvitaan aina, kun kyse on silmän sairaudesta tai äkillisestä oireesta.
Kun näkö alkaa muuttua, kannattaa aloittaa optikon näöntarkastuksesta. Jos sieltä löytyy viitteitä muusta kuin taittovirheestä, hyvä optikko osaa ohjata eteenpäin oikea-aikaisesti – juuri tämä yhteistyö takaa, että näkö ja silmien terveys tulevat huomioitua kokonaisvaltaisesti.
