Lukulasien tarve iskee useimmilla 40–45 ikävuoden kieppeillä, kun silmän mukautumiskyky eli akkommodaatio alkaa hiljalleen heiketä. Tämä ikänäön eli presbyopian kehittyminen on täysin normaali osa ikääntymistä – ei sairaus eikä merkki siitä, että näkö olisi muuten huonossa kunnossa. Silti moni hämmentyy, kun teksti alkaa livetä lähietäisyydellä ja käsivarret tuntuvat yhtäkkiä liian lyhyiltä.
Tässä artikkelissa käydään läpi, miten oikea plusvoimakkuus määritetään, millaisia lukulasimalleja on tarjolla ja mihin kannattaa kiinnittää huomiota valintaa tehdessä.
Miksi lukulaseja tarvitaan – ikänäön perusteet
Silmän mykiö on nuorena joustava ja pystyy tarkentamaan lähelle vaivattomasti. Iän myötä mykiö jäykistyy, jolloin lähelle tarkentaminen vaatii enemmän voimaa kuin silmä pystyy tuottamaan. Tästä syystä lukulasien tarve koskee lopulta lähes kaikkia – myös niitä, joilla ei ole koskaan aiemmin ollut silmälaseja.
Yleinen väärinkäsitys on, että lukulasien käyttö ”heikentäisi” näköä tai tekisi silmät riippuvaisiksi laseista. Näin ei ole. Ikänäkö etenee samaa tahtia käytettiinpä lukulaseja tai ei – lasit vain helpottavat arkea sillä välin.
Milloin plusvoimakkuutta kannattaa nostaa
Tyypillisiä merkkejä lukulasien tarpeesta ovat lehden tai kännykän näytön vieminen kauemmas silmistä, silmien väsyminen ja päänsärky lähityössä sekä epätarkkuus hämärässä valaistuksessa luettaessa. Voimakkuus ilmoitetaan plusdioptrioina (esimerkiksi +1.00, +1.50, +2.00) ja se kasvaa yleensä vaiheittain noin 40–65 ikävuoden välillä, minkä jälkeen tarve tasaantuu.
Valmiit apteekin ja marketin lukulasit voivat toimia tilapäisratkaisuna, mutta niissä voimakkuus on sama molemmille silmille eikä optista keskiötä ole sovitettu yksilöllisesti. Tämä sopii harvoin täydellisesti, ja pitkäaikaisessa käytössä väärä voimakkuus voi aiheuttaa turhaa silmien rasitusta. Yksilöllisesti mitattu voimakkuus optikolla on aina tarkempi vaihtoehto, erityisesti jos silmien voimakkuudet eroavat toisistaan tai mukana on karsastusta tai astigmatiaa.
Näöntarkastus – ainoa luotettava tapa määrittää voimakkuus
Oikea plusvoimakkuus selviää vain näöntarkastuksessa optikolla. Tarkastuksessa mitataan lähinäön voimakkuustarve juuri sinun silmillesi sopivalla lukuetäisyydellä ja tarkastetaan samalla, ettei taustalla ole muita silmän toimintaan liittyviä tekijöitä. Optikko on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka pätevyyden voi tarkistaa Valviran ylläpitämästä ammattihenkilörekisteristä – tämä kannattaa muistaa etenkin, jos harkitsee lasien hankkimista muualta kuin tunnetusta optikkoliikkeestä.
On tärkeää muistaa, että optikko tutkii ja korjaa taittovirheitä, mutta ei diagnosoi tai hoida silmäsairauksia. Jos näössä ilmenee äkillisiä muutoksia, kipua, valonvälähdyksiä, sokeita alueita tai muita poikkeavia oireita, oikea osoite on silmälääkäri tai päivystys – ei lukulasien osto.
Yksitehot, kaksitehot vai monitehot?
Pelkkiin lukulaseihin riittää usein yksitehoinen plusvoimakkuuslinssi, joka on optimoitu vain lähietäisyydelle. Tämä sopii hyvin, jos lasit ovat käytössä esimerkiksi vain lukemiseen tai käsitöihin, eikä muu näkö tarvitse korjausta.
Jos taittovirhettä on myös kaukonäössä, vaihtoehtoina ovat kaksitehot, joissa linssin yläosa on kaukoa ja alaosa lähelle, tai monitehot eli progressiiviset linssit, jotka tarjoavat portaattoman siirtymän kauko-, väli- ja lähinäön välillä. Monitehoihin totutteleminen vie yleensä muutaman päivän, ja tarkempi vertailu eri etäisyyksien ja sopeutumisen välillä löytyy multifokaalilaseja käsittelevästä artikkelista.
Linssien pinnoitteet ja lisäominaisuudet
Lukulaseihin kannattaa harkita heijastuksenestopinnoitetta, joka vähentää näytöltä ja valaisimista tulevaa häikäisyä – erityisesti tärkeää, jos lukulaseja käytetään paljon näyttöpäätetyössä. Kovapinnoite suojaa linssiä naarmuilta arjen käytössä.
Sinivalosuodatinlinssit ovat suosittuja niille, jotka viettävät paljon aikaa ruutujen ääressä, vaikka niiden hyödyistä ei ole vahvaa tieteellistä näyttöä silmän terveyden kannalta – ne voivat kuitenkin tuntua osasta käyttäjiä miellyttävämmiltä pitkissä näyttöpäätesessioissa. Näyttöpäätetyössä on hyvä muistaa myös, että työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan kustantamaan erilliset työnäkölasit, jos yleiset silmälasit eivät riitä näyttötyöhön – tämä kannattaa selvittää työterveyshuollosta ennen omakustanteista hankintaa.
Kehysmallin valinta lukulaseihin
Koska lukulaseja käytetään usein toistuvasti päälle ja pois, kevyt ja kestävä kehys on käytännöllinen valinta. Titaanikehykset ovat kevyitä ja joustavia, asetaattikehykset tarjoavat enemmän värivaihtoehtoja ja persoonallisuutta, ja kennoton eli rimless-malli sopii niille, jotka haluavat mahdollisimman huomaamattoman ulkonäön. Kehysmateriaalien ja istuvuuden vertailua käsitellään laajemmin kehysten valintaa käsittelevässä artikkelissa.
Moni valitsee lukulaseja useamman parin, esimerkiksi yhden kotiin, yhden työpaikalle ja yhden laukkuun – tällöin kannattaa suosia edullisempaa perustason mallia sen sijaan, että sijoittaa kaiken yhteen designer-kehykseen.
Kelan korvaukset ja kustannukset
Yksityishenkilön ostamiin lukulaseihin Kela ei pääsääntöisesti myönnä korvausta. Poikkeuksena ovat tietyt tilanteet, kuten työnantajan kustantamat näyttöpäätetyölasit tai koululaisten ja opiskelijoiden silmälasit tietyin ehdoin. Perustason lukulasit optikkoliikkeestä maksavat tyypillisesti kohtuullisesti, kun taas designer-kehykset ja lisäpinnoitteet nostavat hintaa – hintahaarukka kannattaa aina kysyä optikolta ennen tilausta.
UKK – usein kysyttyä lukulaseista
Voiko lukulasit tilata verkosta ilman näöntarkastusta?
Voimakkuuden voi periaatteessa arvioida karkeasti, mutta luotettavin tapa on käydä näöntarkastuksessa optikolla ennen tilausta. Jos tilaat lasit tutulla, jo mitatulla voimakkuudella optikkoliikkeen verkkokaupasta, kannattaa tutustua etukäteen sovitus- ja palautuskäytäntöihin.
Kuinka usein lukulasien voimakkuutta pitää tarkistaa?
Ikänäkö etenee vaiheittain erityisesti 40–65 ikävuoden välillä, joten voimakkuus kannattaa tarkistaa muutaman vuoden välein tai heti, kun teksti alkaa taas hämärtyä. Yleisiä suosituksia näönvalvonnan väleistä aikuisille löytyy tarkemmin omasta artikkelista.
Sopivatko lukulasit myös piilolinssien käyttäjälle?
Kyllä. Moni piilolinssien käyttäjä tarvitsee ikänäön myötä erillisiä lukulaseja piilolinssien päälle, tai vaihtoehtoisesti moniteholinssien mukaista piilolinssiratkaisua – tämä kannattaa keskustella optikon kanssa henkilökohtaisesti.
Yhteenveto
Ikänäkö on luonnollinen ilmiö, joka koskettaa lähes kaikkia keski-iässä, eikä siitä kannata huolestua – mutta oikean plusvoimakkuuden löytäminen kannattaa jättää ammattilaisen tehtäväksi. Näöntarkastus optikolla varmistaa, että voimakkuus, linssityyppi ja kehysmalli tukevat juuri sinun arkeasi, oli kyse sitten pelkästä lukemisesta, näyttöpäätetyöstä tai monitehotarpeesta. Säännöllinen näönvalvonta on paras tapa pysyä ajan tasalla siitä, milloin voimakkuutta on syytä päivittää.
