Lasten ensimmäiset silmälasit – käytäntö perheelle

Lasten ensimmäiset silmälasit – käytäntö perheelle

Lapsen ensimmäiset silmälasit ovat monelle vanhemmalle jännittävä käänne, ja monta kysymystä nousee heti mieleen: mistä tietää, että lapsi todella tarvitsee laseja, millaiset kehykset kestävät leikkikentän kolhut ja miten lapsi totutetaan käyttämään laseja päivittäin. Tämä artikkeli käy läpi koko prosessin optikon vastaanotolta arkeen sopeutumiseen, jotta perheellä on selkeä käsitys siitä, mitä odottaa.

Milloin lapsi tarvitsee silmälasit

Lasten näkö kehittyy vielä pitkälle kouluikään asti, ja taittovirheet – likitaitteisuus, kaukotaitteisuus tai hajataitteisuus – voivat ilmetä missä iässä tahansa. Osa lapsista ei osaa kertoa näköongelmasta, koska he eivät tiedä, miltä terävä näkö tuntuu.

Yleisiä merkkejä kannattaa tarkkailla arjessa: lapsi siristelee silmiään television tai taulun edessä, istuu poikkeuksellisen lähellä kirjaa tai näyttöä, kallistaa päätään lukiessa tai valittaa päänsärystä koulupäivän jälkeen. Myös silmien hankaaminen usein tai keskittymisvaikeudet lähityössä voivat liittyä näköön.

Likitaitteisuuden eli myopian yleistyminen kouluikäisillä on Suomessakin todettu trendi, ja ruutuajan lisääntymisen sekä ulkoiluajan vähenemisen arvellaan vaikuttavan asiaan. Tämän vuoksi säännöllinen näöntarkastus on tärkeä osa lapsen terveydenhuoltoa, vaikka mitään selviä oireita ei olisi havaittavissa.

On hyvä muistaa, että optikko tutkii taittovirheet ja määrittää silmälasien tarpeen, mutta ei diagnosoi tai hoida silmäsairauksia. Jos lapsella on äkillisiä näön muutoksia, silmäkipua, karsastusta tai muita poikkeavia oireita, oikea osoite on silmälääkäri.

Ensimmäinen näöntarkastus – näin se etenee

Lasten näöntarkastus eroaa hieman aikuisten näöntarkastuksesta optikolla, sillä pieni lapsi ei aina osaa kertoa näkemästään sanallisesti. Optikot käyttävät tähän kuvasymboleja, pelillisiä testejä ja automaattisia mittalaitteita, jotka eivät vaadi lapselta vastauksia.

Tarkastuksessa selvitetään taittovirheen lisäksi silmien yhteistyö, karsastustaipumus ja värinäkö tarvittaessa. Optikko on Suomessa nimikesuojattu, sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittanut ammattihenkilö, jonka laillistuksen voi tarkistaa Valviran ammattihenkilörekisteristä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lapsen näkö on ammattitaitoisissa käsissä myös silloin, kun tutkimus vaatii tavallista enemmän kärsivällisyyttä ja sopeuttamista.

Käytännön vinkki: varaa aika, jolloin lapsi ei ole väsynyt tai nälkäinen, ja kerro etukäteen mitä vastaanotolla tapahtuu. Moni optikkoliike on tottunut lapsiasiakkaisiin ja osaa tehdä tilanteesta rennon.

Kehysten valinta – kestävyys ja istuvuus edellä

Lapsen kehyksissä kestävyys ja turvallisuus painavat enemmän kuin muodikkuus, vaikka moni lapsi haluaakin olla mukana valitsemassa väriä tai mallia. Kehysmateriaalin valinta kannattaa tehdä sen mukaan, kuinka aktiivinen ja pieni lapsi on kyseessä.

Joustavat muovi- tai silikonisekoitekehykset kestävät taivutusta ja pudotuksia paremmin kuin perinteinen asetaatti tai metalli. Pienimmille lapsille on myös olemassa joustavia, lähes taittumattomia kehyksiä, joissa ei ole teräviä saranoita. Kennoton eli rimless-kehys ei sen sijaan sovi useimmiten pienille lapsille, koska se on hauraampi kovassa käytössä.

Istuvuudessa tärkeintä on, että kehys pysyy paikallaan ilman jatkuvaa nenän päältä työntämistä – tähän auttavat pehmeät, säädettävät nenätyynyt ja korvien taakse mukautuvat sangat. Optikko mittaa lapsen kasvot ja säätää kehyksen istuvuuden paikan päällä, joten valmiiden verkkokaupan mallien sijaan ensimmäiset lasit kannattaa hankkia liikkeestä, jossa sovitus tehdään huolella.

Linssit lapselle – iskunkestävyys on ykkösasia

Lasten linssimateriaaliksi suositellaan lähes poikkeuksetta polykarbonaattia tai Trivexiä niiden iskunkestävyyden vuoksi. Näiden materiaalien eroista kannattaa keskustella optikon kanssa, mutta pääsääntönä on: mitä aktiivisempi lapsi, sitä tärkeämpää on valita murtumaton linssi tavallisen CR-39-muovilinssin sijaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että vaikka pallo osuisi kasvoihin tai lasit tippuisivat lattialle, linssi ei säry sirpaleiksi. Kovapinnoite lisää naarmunkestävyyttä, mikä on lapsen laseissa lähes välttämätön lisä. Heijastuksenestopinnoite parantaa näkemistä erityisesti koulussa taulua katsottaessa ja vähentää häikäisyä.

Yksi yleinen väärinkäsitys on, että lapsen silmälasit ”heikentävät” omaa näköä ajan myötä, jos niitä käyttää liikaa. Tämä ei pidä paikkaansa – oikein määritetyt lasit eivät heikennä näköä, vaan korjaavat taittovirhettä ja usein myös tukevat silmien tervettä kehitystä.

Kustannukset ja Kelan korvaukset

Yksityishenkilön lasten silmälasien hankinta on lähtökohtaisesti perheen omalla kustannuksella, sillä Kela ei korvaa tavallisia silmälaseja aikuisille eikä lapsille. Poikkeuksena ovat tietyt erityistilanteet, kuten Kelan ylläpitämät korvaukset osalle koululaisista ja opiskelijoista tietyin ehdoin, sekä työnantajan kustantamat lasit näyttöpäätetyössä työturvallisuuslain perusteella – tämä ei tosin koske lapsia.

Hintaluokat vaihtelevat perustason muovikehyksistä designer-merkkien malleihin, mutta lapsen laseissa kannattaa panostaa ennemmin kestävyyteen kuin merkkiin. Moni optikkoliike tarjoaa lapsille rikkoutumisturvaa tai vaihtotakuuta ensimmäisen vuoden ajalle, mikä kannattaa kysyä suoraan liikkeestä.

Totuttautuminen ja seuranta

Osa lapsista ottaa lasit käyttöön heti mukisematta, osa vastustelee ensimmäiset päivät. Johdonmukaisuus auttaa: lasit pidetään päässä sovittuina hetkinä, esimerkiksi koulussa ja kotitehtävien aikana, ja käyttöä laajennetaan vähitellen koko päivään.

Näön kehittyessä voimakkuudet voivat muuttua nopeastikin, joten lapsen silmät kannattaa tarkastuttaa säännöllisesti – useimmiten kerran vuodessa, optikon suosituksen mukaan. Jos lapsi valittaa laseista huolimatta jatkuvasti huonoa näkyvyyttä, päänsärkyä tai silmien väsymystä, kannattaa varata uusi tarkastusaika eikä odottaa seuraavaa vuosikontrollia.

Usein kysytyt kysymykset

Missä iässä lapsi voi saada ensimmäiset silmälasit?
Silmälaseja voidaan määrätä jo vauvaiässä, jos taittovirhe tai karsastus sitä vaatii. Yleisimmin ensimmäiset lasit liittyvät kuitenkin leikki- tai kouluikään, kun näköongelma huomataan arjessa tai neuvolan/kouluterveydenhuollon seulonnassa.

Kestävätkö lasten silmälasit normaalia leikkiä ja urheilua?
Kyllä, kunhan kehys- ja linssimateriaali on valittu aktiiviseen käyttöön sopivaksi. Joustavat kehykset ja polykarbonaatti- tai Trivex-linssit kestävät tavanomaisen leikin ja koululiikunnan hyvin, mutta kontaktilajeihin kannattaa harkita erillisiä urheilulaseja.

Voiko lapsen silmälasien voimakkuus muuttua nopeasti?
Kyllä, erityisesti kasvuiässä voimakkuudet voivat muuttua vuoden aikana selvästikin. Tästä syystä säännöllinen vuosittainen näöntarkastus on tärkeä osa lasten näönhuoltoa.

Yhteenveto

Lapsen ensimmäiset silmälasit ovat sujuvin prosessi, kun asiat hoidetaan järjestyksessä: huolellinen näöntarkastus, kestävät ja hyvin istuvat kehykset, iskunkestävä linssimateriaali sekä säännöllinen seuranta. Perheen kannattaa valita optikko, joka on tottunut työskentelemään lasten kanssa, sillä se helpottaa sekä tutkimusta että lasien käyttöön totuttelua. Kun perusasiat ovat kunnossa, lapsi oppii yleensä nopeasti pitämään laseja luonnollisena osana arkea.

Anna pisteet

1 tähti2 tähteä3 tähteä4 tähteä5 tähteä (ei vielä ääniä)
Ladataan...

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista